.14.11. klo 23:27
On pitkä aika mennyt siitä, kun viimeksi päivitin tätä blogia. Mitään ihmeellistä kun omasta mielestä ei ole tapahtunut. Sillä ehkä tarkoitan sitä, ettei ole tarvinnut mennä sairaalaan tai oman kunnon heikkenemistä.
Parempaan suuntaan mennään tällä hetkellä. Ja toivottavasti niin on jatkossakin. Eilen (13.11.) illalla koirien kanssa lenkillä kännykkä piippasi ja ilmoitti, että 10000 askelen raja on päivän aikana mennyt rikki. Itse asiassa kotona se oli jo n 11500. Matkaa tuli päivän aikana n 8 km.
Tuon selittää osittain se, että olin käymässä Jyväskylässä Uusyrityskeskuksessa aamulla ja sieltä poislähtiessäni auton starttimoottori oli päättänyt päivänsä. Vanha Seat ei viitsinyt sanoa yhtään mitään. Onneksi olin pysäköinyt auton Vapaudenkadun loppupäähän - siihen rinteeseen, mikä laskee yliopiston ohi. Lähti sitten liu'uttamalla mäkistartin avulla käyntiin. Ei musta työntäjäksi olisi ollut.
Eli... pystyn ajamaan autoa. Jätin auton sitten Koskisen Ilpon huostaan ammattikoulle. Lupasi vaihtaa startin. Ja kävelin kotiin. Matkaa tuli hieman alle 3 km.
Lääkkeet:
Niitähän meni aiemmin paljon. Targiniq:a (pitkävaikutteinen opiaatti, minkä maksimipäiväannos on 60mg) meni 30mg + 30mg. Eli täyslaidallinen. Aamulla toinen puolikas ja illalla toinen. Tämän lisäksi oli lyhytvaikutteista opiaattia (Oxynorm) sitten aina tarvittaessa. Ehkä suurin määrä oli 40mg päivässä. Tämän lisäksi sitten hermokipulääkkeenä Lyrica 525mg vuorokaudessa.
Tällä hetkellä määriä on pystytty vähentämään.
Targiniq:a menee 15+15mg (aamu/ilta) vuorokaudessa. Ensi viikon alusta annosta on tarkoitus pienentää 5mg, joten päiväannos olisi 25mg. Tarkoitus olisi vähentää tasaisesti 5mg / viikko, joten jouluviikolla opaatit olisi syöty loppuun ja pääsisin niistä eroon! Tämä vain, jos kaikki menee hyvin.
Lyricaan ei olla vielä koskettu. Sitä menee edelleen 525mg / vrk (150+150+225 aamu/päivä/ilta). Kun opiaatit saadaan loppumaan, niin sitten tämän Lyrican kimppuun. Vähennysaikataulua ei osaa vielä ennakoida. Näkee sitten, millainen olotila on.
Onneksi ylimääräisiä kipulääkkeitä ei tarvitse "paljon". (Lainausmerkit siksi, että onko 2-3g parasetamolia + 0,5-1g ibuprofeiinia paljon ??? ). Mutta minulle se on hyvä tilanne. Lääkkeiden määrä vaihtelee sen mukaan, miten jalkaani rasitan. Kovan päivätyön jälkeen kipukin on kovempi.
Liikunta:
Kuten sanoin, niin eilinen (13.11.) päivä oli ennätys. Kävelyä tuli n 8km ja sen lisäksi kävin fysikaalisessa, missä oli tunnin KOVA treeni. Paita oli märkä harjoituksen jälkeen. Muina päivinä pyrin harjoittelemaan kotona. 1-2 lepopäivää viikossa.
Selkä:
Tällä hetkellä se tuntuu hyvältä! Blokadista on yli kuukausi. Studio55-ohjelmassa (26.10.) HYKS:n kirurgi kertoi välilevypullistumista ja sanoi, että 50% niistä paranee itsestään 1. kuukauden aikana (Olen siis tässä kohtaa....) ja 40% kahden seuraavan kuukauden aikana. Eli 90% näistä ongelmista paranee luonnostaan 3 kuukauden sisällä. Jos pääsen tällä tavoin itsenäisyyspäivään asti, niin tilanne on todella hyvä. Uskon voittaneeni tämän vaivan.
Omia tavoitteita:
Olisi hienoa, jos tuosta kepistä pääsisi eroon jo jouluun mennessä. Jaksaisi kävellä muutaman kilometriä kahdelle jalalla. Ja sitten saada tietysti tuo selkä kuntoon! Alkuvuodesta olisi silloin hyvä olla mukana Arjan kauppatoiminnassa. En tiedä, jaksaako täyttä päivää, mutta ainakin aloitella.
Mieliala:
Vaihelee paljon. Joskus olen kotona paremmalla tuulella, mutta sitten joskus varsinkin Arja saa kuulla kiukutteluni koko kirjon. Tympäännyn kuntoutumisen hitauteen. Siihen, etten pysty suoriutumaan samalla tavoin päivän askareista kuten ennen suoriuduin. Ymmärrän sen, mutta ei se auta. Kiukku tulee, kun tulee.
