Heti onnetomuuden jälkeisenä maanantaina (27.7.) olin oikeassa röntgen-perseidissä..Sen verran niitä erilaisia kuvantamisia otettiin. Oli tavallista röntgeniä ja magneettikuvaa ... Saman päivän aikana lääkäri kävikin sitten kertomassa löydöksistä ja siitä, kuinka paha tuo tilanne lantionseudulla oikein onkaan.
Siinä tohinassa meni oikeastaan ohi maininta, että aortassa oli havaittu ödeemaa - eli turvotusta. Sille ei nyt ole mitään tehty tämän kolmen viikon aikana, vasta kuin tänään. Tämän päivän ohjelmassa oli sitten tarkistaa tuo "ongelma" mikä sydämessä oikeastaan oli. Tietysti tämä hieman pelotti minua, sillä isäni kuoli juuri aortan pullistumisesta johtuvaan repeämään.
Kaikki sujui hyvin nopeasti. Hoitaja kävi laittamassa kanyylin valmiiksi käsivarteen, kohta minua kiikutettiin jo kuvantamishuoneeseen ja CT-kuvasarjan aikana varjoaine ruiskutettiin kanyylin kautta verenkiertoon.
Aivan niin kuin röntgen-hoitaja oli kertonut, niin keho lämpeni todella nopeasti sisältäpäin sitä mukaan kuin varjoaine levisi. Kuvaus oli nopeasti ohi ja yhtä nopeasti olin takaisin omassa huoneessani.
Jo vajaan tunnin jälkeen lääkäri tuli kertomaan tuloksia. Ödeema on kadonnut ja sydän näyttää täysin terveeltä. Ei mitään tukoksia missään eikä muitakaan ongelmia. Suuri helpotus. Olisi ollut kestämistä, jos aortassa olisi edelleen tuo ongelma ollut näkyvissä.
....
Tänään se varmistui. Joko torstaina tai perjantaina lähden pois täältä kohti Äänekoskea. Toivottavasti vaikuttaisi myös toipumiseen hyvin. Kotiin voin päästä sitten, kun pystyn itseni hoitamaan täysin. Tietysti sitä hetkeä odottaa kovasti. Kotioloja on kova ikävä.
.....
Tasan 24 vuotta sitten olin tähän aikaan (20:45) Saarijärven Summassaaressa parhaiden ystävien ja sukulaisten kanssa. Ensimmäistä kertaa mukana oli myös Arja - nyt vaimonani. Juhlistimme aiemmin päivällä lausuttuja Tahdon -sanoja. Hyvää hääpäivää rakas Arja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti