No niin . Osaston ilme vaihtuu. Täällä ollaan collage-puvut päällä. Ei olla enää sairaita, vaan ainoastaan kuntoutumassa. Se on ihan hyvä. Pois sairaala-imagosta ja ilmapiiristä. Osasto 27 on sairaalan uuta osa ja hyvin samanlainen Äänekosken sairaalan kanssa omine huoneineen ja yhteisine tiloineen.
Täällä minulle selvisi ensimmäisen kerran sen polttavan ja takaisin tänne ajavan kivun syy: selkärangassa on välilevyn pullistuma.
JA ONPA KIVA JUTTU!!!
Niin kuin tässä ei nyt muuta olisi, niin tuo sitten vielä tämän lisäksi. Eli kaikki leikkaukseen liittyvät seikat ovat täysin ok. Minulla ei ole milään luutuminen niksahtanut tai ruuvi lanteista katkennut. Niin kuin pelkäsin. Vaan jokin hemmetn välilevytyrä. Minulta on ykso sellainen leikattu vuonna 2006 ja muistan miten viheliäinen se oli.
No nyt se tiedetään. Se blokadi turrutti pullistuman aiheuttaman hermokivun. Mutta muutenhan mulla menee hyvin.
Voin kävellä jo molemmilla jaloilla. Ainoa ongelma että vasen jalka ei kanna mitään ja oikeakin on tosi, tosi heikko.
Nyt täällä kuntoutuksessa opettelen kuntouttamaan itseäni oikein. Siten, että tulisi hyviä tuloksia, en kipeyttäisi laiskuudesta kärsineitä lihassurkastumiani liikaa kerralla ja osaisin pitää tuon pahuksen pullistuman alaselässäni niin tyytyväisenä, ettei se viitsisi kiukutella. Ja parhaimmassa tapauksessa päättäisi vetäytyä koloonsa takaisin. Tällaisista pullistumistahan noin 70-80% paranee ihan itsestään. Vain pienelle osalle täytyy näyttää puukkoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti