Eilen muutettiin lääkitystä . Voimakkaat, ylimääräisenä otettavat, Oxynorm-opaatit korvattiin tavallisilla tulehduskipulääkkeitä. Tämä ihan sen takia, että, pääsisi noista riippuvuutta aiheuttavista lääkkeistä eroon. Lääkärin kanssa sovittiin, että otan ketoprofeiinia max 200mg/vrk.
Jo illalla jalkaterä oli hyvin kipeä. Olin päivällä ottanut yhden aikoihin 50mg kyseistä lääkettä joten 150 jäljellä. Huomasin, ettei tämä lääke auta millään tavalla. Arja oli jo aiemmin sanunut, että oli älyttömän huono ratkaisu lääkäriltä. Ei tulehduskipulääke tepsi hermokipuun.
Illalla n. klo 22 otin 100 mg ja puolenyön aikoihin yritin alkaa nukkumaan . Nukuin hyvin pieniä, levottomia ja kivuliaita pätkiä. Kahden aikaa otin vielä loput 50mg eikä siitä ollut mitään apua . Neljältä yöllä nousin ylös ja olin tuolissa. Tapoin aikaa. Kävin ajelemassa osaston käytäviä pitkin ja joskus viiden aikoihin yksi yöhoitaja tarjosi 5mg mixtuuramaista oxynormia. Se tuntui edes vähän auttavan. Olin sängyssä viiden jälkeen ja nukuin toista tuntia. Puoliseitsemältä olin ylhäällä kipujen kanssa.
Päivystävä nuori lääkäri kävi lauantaiaamuna tapaamassa kerroin tilanteesta ja sanoin, ettei nykyinen lääke auta millään tavalla. Oxynorm otettiin takaisin 20 mg vuorokausi annoksella (max). Toivottavasti tällä pärjää viikonlopun yli.
Päivä meni ihan ok. Alavudelta Hanna, Marko ja pojat tulivat käymään. Tosi kiva nähdä pitkästä aikaa. Arja oli mukana.. ja kohta Kikkakin ilmestyi Jyväskylästä paikalle.
Heidän mentyä lähdin ulkoilemeen. Kun olin kiertämässä lenkkiä kävelyteitä pitkin, niin Karri ajeli ohi ja tuli hetkeksi juttelemaan. Kello on nyt puoli seitsemän illalla. Ylimääräisiä lääkkeitä en ole tänään ottanut, mutta nyt varmaan pitää. Kipu kasvaa jalassa. Täytyy toivoa, että ensi yönä saisi nukuttua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti